Päivitän tätä pitkästä aikaa. Nyt olen saanut opintoni todistusta vaille loppuun, joten aikaa jää muullekin. Meidän pojat voi hyvin ja ovat hyvät kaverukset. Totti tietty määrää kaapin paikan ja Kiko on nyöyrä tottelemaan. Pojat olivat pitkästä aikaa hoidossa tätilläni ja Kikokin oli pärjännyt hyvin, vaikka se on kovasti minun poika:). Tätini oli taas syöttänyt koiria 3 kertaa päivässä ja makupaloilla, joten Jyväskylää varten Kiko joutui heti laihdutuskuurille... Maha pömpötti aika paljon. Tänään ratkesi hoito-ongelma nimeltä Dubai. Ollaan maaliskuussa lähdössä veljeni luokse Dubaihin kahdeksi viikoksi ja hyvä ystäväni on lupautunut ottamaan kummatkin koirat hoitoonsa. Hänellä itselläänkin on koira:). Ystäväni on ottanut talvilomaa siksi aikaa, jottei koirien tarvitse olla keskenään päiviä. Kyllä hyvät ystävät ovat ihania. Alla hieman kuvia:)

Jaaha, missä se gansteri (lue KIKO) luuhaa?

Jaaha, tuollahan tuo mennä viipeltää:)

Kohta teen jotain, mistä emäntä ei tykkää yhtään.

Jes, että maistuu hyvältä. Olen aina tämän puun kimpussa.

Ihan sama, tuu grillaamaan.

On kirjoittelut jäänyt vähälle, kun olen aloittanut uuden työn ja aivot käy niin ylikierroksilla uuden oppimisessa. Koirat ovat loistavia kavereita ja Totti määrää kaapin paikan. Harmittaa vaan, kun ei tule käytettyä niitä hihnalenkissä vaan aina juoksevat vapaana pihalla. Eli Kohta kumpikaan koira ei osaa kävellä nätisti hihnassa. Kiko oli alkuun aika pomo, mutta kiitos Miran ohjeiden, se on kehittynyt tosi paljon, samoin me. Totti kun oli pienenä pehmeä luonne ja Kiko on ollut jotain aivan jotain muuta. Se on ollut oikea jästipää ja luuli, että talo on sen ja me ihmiset ollaan sen puruleluja. Piti alistaa sitä oikein urakalla, mutta nyt näyttää hyvältä:). Siitä tulee loistokoira. Kiko on iloinen koira, jolla häntä heiluu aina ja nykyään korvat litussa juoksee luokse. Alussa oli hankalaa, mutta nyt vaikuttaa todella hyvältä:)

Kiko tuumaa lähteä virpomaan:) ja sitten menoksi...

Palloa pitää Totin kans vetää ahkerasti ja irti ei päästetä, vaikka mikä tulisi. Kiko vetää toisesta päästä oikein murinan kanssa ja Totti vaan naureskelee: "Siinäpähän vedät, rääpäle".

Totti on sangen komea koira:).

Täällä Ylivieskassa aika menee koiria seuratessa  auringonpaisteessa. Kikosta ja Totista on kehkytynyt hyvät ystävät. Siellä missä on Totti on myös Kiko. Kaverukset nukkuvatkin yhdessä ja ihan kiinni toisissaan. Lenkillä käytetään niitä yhdessä ja erikseen. Kiko ei ole vielä edes tuhonnut mitään vaan keskittyy lähinnä Totin kanssa leikkimiseen. Onneksi Totti jaksaa sen kanssa peuhata, kun on itsekin vielä ihan pentu luonteeltaan (ADHD). 

Tässäpä oli meidän uusi perheenjäsen Kiko. Nimi tulee Winx-keijun lemmikkikanilta:) (nyt oli 7-vuotiaan tyttären vuoro antaa nimi). Kanilta Kiko kyllä usein vaikuttaakin pomppimisineen.

Totti ja Kiko lempitouhussaan: tätä lelua vedetään tosissaan ja usein. Leikki menee niin, että Totti vetää Kikoa perässään lelun toisessa päässä ja sitten kun Kiko ei enää jaksa perässä roikkua Totti heiluttelee lelua sen nenän edessä ja härnää leikkimään.

Nyt sitä ollaan niin kavereita, vaikka välillä Totin pitää pentua ojentaa, kun se ei meinaa millään uskoa, että pysyis pois Totin ruokakupilta. Kiko on aika jääräpää eikä millään luovuta ennenkuin Totti sanoo painavasti. Touhua ja tohinaa riittää ja naapuritkin kuulemma katsovat ennemmin meidän pihan koiraesityksiä kuin televisiota.